Psykedeelit ja maailman kohtalo

 Kuva: Samuli Sirkiä, "Me olemme peili", 2018. Lisää Samulin taidetta:  facebook.com/visualmindscapes

Kuva: Samuli Sirkiä, "Me olemme peili", 2018. Lisää Samulin taidetta: facebook.com/visualmindscapes

On vuosi 2018. Maailma kuohuu. Lehtien otsikoissa sykkivät maiden väliset konfliktit, terrorismi, ympäristöongelmat ja tuloeroja kasvattavat poliittiset päätökset. Suomi kiistelee turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista. Jos ilmastonmuutos jatkuu ennakoitua tahtia, seuraava pakolaisaalto voi olla ennennäkemätön. EU aikoo kieltää kertakäyttöisten muoviesineiden käytön. Sipilä miettii sakset kädessä, mistä seuraavaksi leikattaisiin. Suomessa alkavat ensimmäiset psykedeelitutkimukset vuosikausiin.

Elämäämme on seuraavina vuosina luvassa paljon muutoksia. Jos emme pian tee jotain luonnonvarojen kestämättömään kulutukseen perustuvalle järjestelmällemme, kohtaamme entistä suurempia ongelmia.

Psykedeeleillä voi olla paljonkin tekemistä sen kanssa, mihin suuntaan tulevaisuutemme pyörät lähtevät pyörimään. Vuonna 2017 julkaistussa laajahkolla otoksella tehdyssä kyselytutkimuksessa todetaan ⁽¹⁾, että psykedeelien käyttö saattaa lisätä kiinnostusta ympäristöasioista. Vielä ei ole varmuutta siitä, mistä tämä johtuu. Tutkijoiden mukaan syynä saattaa olla se, että psykedeelisiä kokemuksia läpikäyneet ihmiset löytävät usein uudenlaisen yhteyden luontoon ja alkavat nähdä itsensä sen osina. On kasvavaa näyttöä siitä, että psykedeeliset kokemukset saattavat lisätä yksilön hyvinvointia. Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että niillä voi olla vaikutusta myös yhteisön hyvinvointiin.

Onko mikään tällä hetkellä yhtä tärkeää kuin vastuun ottaminen elinympäristömme tilasta? Sosiaalipolitiikka on tärkeää. Ihmisoikeudet ovat tärkeitä. Jos kuitenkin katsomme tilannetta tarpeeksi etäältä, laajasta perspektiivistä, ympäristöasioiden tärkeys käy selväksi. Jos tuhoamme elinympäristömme, elämänlaatu huononee kaikkialla. Ilmastopakolaiset lähtevät liikkeelle, kun heidän kotiseutunsa kuivuvat elinkelvottomiksi. Sadattuhannet, kenties pian miljoonat, jäävät ilman kotia. Moni kuolee, moni traumatisoituu kaiken tämän seurauksena. Ja nämä ovat vasta ensimmäisiä askeleita tuhon tiellä.

Suomessa vaaditaan nykyistä tiukempia rajoituksia pakolaispolitiikkaan. Negatiiviset asenteet ulkomailta tulevia kohtaan ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa ⁽²⁾. Toisaalta myös turvapaikanhakijoiden palautuspäätökset saavat mielenosoittajat liikkeelle. Vastakkainasettelu eri toimijoiden välillä kärjistyy.

Joku saattaa sanoa, että rikostilastoja tarkastelemalla muukalaisvihamielisyys on perusteltua. Ovathan tietyistä Lähi-idän maista saapuvat yliedustettuja monissa rikoksissa, joista erityisesti seksuaalirikokset ovat puhuttaneet kansaa. Syynä nähdään usein kulttuuri ja uskonto. Suomen irakilaisyhteisöjä tutkinut Marko Juntunen on leimannut tällaisen käsityksen yksinkertaistavaksi ⁽³⁾: syyt ovat hänen mielestään ennen kaikkea vaikeista oloista tulevien traumaattisissa kokemuksissa. Tulokset erityisesti MDMA-tutkimuksen kentältä ⁽⁴⁾ saattavat tarjota uusia ratkaisuja tällaisiin ongelmiin.

MDMA:n potentiaali traumaperäisen stressihäiriön hoidossa on viime vuosina herättänyt suurta kiinnostusta. Kaliforniassa psykedeelitutkimusta tekevä MAPS ⁽⁵⁾ on viimein päässyt aloittamaan aiheen äärellä kolmannen vaiheen tutkimukset. Tutkimuksia kiirehditään, sillä FDA on pitänyt alustavia tuloksia poikkeuksellisen lupaavina ⁽⁶⁾. Lähivuosien aikana MDMA-avusteisesta terapiasta saattaa tulla virallinen hoitomuoto traumaperäiseen stressihäiriöön Yhdysvalloissa.

Brittiläinen psykiatri Ben Sessa on aloittamassa tutkimusta siitä, voisiko MDMA:sta olla apua alkoholismin hoidossa ⁽⁷⁾. Sessa on kertonut myös toisesta valmisteilla olevasta tutkimuksesta, jossa MDMA:n avulla yritetään hoitaa ryhmien välistä vihamielisyyttä. Mahdollisia osallistujia tutkimukseen voisivat olla esimerkiksi erilaiset jengit sekä uskonnolliset ryhmät, kuten juutalaiset ja muslimit. Sessa luennoi toukokuussa Suomessa Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n ⁽⁸⁾ järjestämässä tapahtumassa.

MDMA:n lisäksi niin sanotuista klassisista psykedeeleistä voisi olla hyötyä ryhmien välisten suhteiden parantamisessa. Klassisiin psykedeeleihin lukeutuvat psilosybiinisienet, LSD, meskaliini ja DMT. Pari vuotta sitten julkaistiin tutkimus, jonka mukaan psilosybiinisienten vaikuttava ainesosa saattaa lisätä avoimuutta uusille kokemuksille ⁽⁹⁾. Tällaisiksi kokemuksiksi voidaan laskea kohtaamiset sellaisten ihmisten kanssa, jotka edustavat itselle vierasta ja tuntematonta kulttuuria. Lisäksi eräässä tutkimuksessa psilosybiinin havaittiin helpottavan sosiaalisen syrjinnän ja ulkopuolisuuden kokemuksien käsittelyä ⁽¹⁰⁾. Tutkimustiedon valossa syrjinnän kokemukset vaikuttavat olevan yhteydessä ⁽¹¹⁾ radikalisoitumiseen ja esimerkiksi fundamentalismin kannattamiseen.

Voisiko traumojen hoitaminen auttaa vähentämään rikollisuutta? Voisivatko psykedeelit auttaa löytämään keinoja käsitellä ennakkoluuloja ja taipumusta ääriajatteluun? Voiko vieraasta kulttuurista tulevien ymmärtäminen auttaa rakentamaan yhdessä parempia keinoja yhteiselon edistämiseksi? Entä muuttuisiko poliittinen kenttämme, jos joku päättäjistämme tutustuisi psykedeeleihin?

Minulla ei ole näihin kysymyksiin valmiita vastauksia. Niitä on kuitenkin hyvä pohtia.

Psykedeelit saattavat antaa meille työkaluja, joiden avulla pystymme ottamaan vastaan lähitulevaisuuden suuret muutokset. Jos psykedeelikokemukset todella lisäävät halua huolehtia ympäristöstä ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, nämä asenteet voisivat hyödyttää koko ihmisyhteisöä. Tämä ei tarkoita, että kaikkien maailman ihmisten tulisi käyttää psykedeelejä. Asenteilla ja näkökulmilla nimittäin on tapana siirtyä eteenpäin. Nämä ominaisuudet voivat siis levitä myös niiden keskuuteen, jotka eivät ole itse käyttäneet psykedeelejä. Näin psykedeelit voisivat auttaa meitä rakentamaan nykyistä kestävämpiä tapoja tulla toimeen maailmassa.

Veera

Kirjoittaja on toimittaja, pian valmistuva terapeutti, äiti ja psykedeeliaktiivi, joka toivoo yhteiskunnallisen päätöksenteon perustuvan nykyistä enemmän tieteeseen ja vähemmän ennakkoluuloihin.

Tämä postaus on osa Psyslin kesäkuun teemaa “Uusin silmin: Psykedeelisen kokemuksen kirjo”. Lue lisää teemoistamme täältä.

(1) Lifetime experience with (classic) psychedelics predicts pro-environmental behavior through an increase in nature relatedness (Sage Journals)
(2) Suomalaisnuorten näkemykset turvapaikanhakijakeskustelussa esitettyihin historiallisiin rinnastuksiin (Yhteiskuntapolitiikka 2/2018)
(3) Tutkija: Syy turvapaikanhakijoiden seksuaalirikoksiin poikkeustilassa ja traumoissa, ei uskonnossa ja kulttuurissa (Helsingin Sanomat)
(4) 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA)-assisted psychotherapy for post-traumatic stress disorder in military veterans, firefighters, and police officers: a randomised, double-bling, dose-response, phase 2 clinical trial (The Lancet)
(5) Multi-disciplinary association for psychedelic studies (MAPS)
(6) PRESS RELEASE: FDA Grants Breakthrough Therapy Designation for MDMA-Assisted Psychotherapy for PTSD, Agrees on Special Protocol Assessment for Phase 3 Trials (MAPS)
(7) World’s first trials of MDMA to treat alcohol addiction set to begin (The Guardian)
(8) Psykedeelitutkimusyhdistys ry
(9) Mystical Experiences Occasioned by the Hallucinogen Psilocybin Lead to Increases in the Personality Domain of Openness (NCBI)
(10) Effects of Serotonin 2A/1A receptor stimulation on social exclusion processing (PNAS)
(11) Can Discrimination Contribute to Feelings of Radicalization? (American Psychological Association)