Matkalla maan tasalle

Psykedeelisen sivistyksen liitto ry loihtii Suomeen tilaa käsitellä psykedeelejä vastuullisesti ja monipuolisesti.

Psykedeelien käyttö ja niitä koskeva kiinnostus ovat vakaassa kasvussa. Vaikka psykedeelien potentiaalia ja riskejä koskevaa tietoa on yhä helpommin saatavilla, aihepiiriin liittyy paljon virheellisiä käsityksiä. Psykedeelisen sivistyksen liitto ry (Psysli) on olemassa, koska haluamme edistää laadukasta keskustelua ja vastuullista suhdetta psykedeeleihin.

Niin ihmiset kuin muutkin eläimet muuntelevat tajunnantilaansa, ja aikojen saatossa psykedeelejä on käytetty monissa kulttuureissa. Yhdisteiden käyttötarkoitukset ovat moninaisia: itsetutkiskelu, lääketieteellinen tutkimus, terapia, viihde, yhteisöllisyys, uskonnolliset seremoniat tai vaikkapa silkka uteliaisuus. Kaikenlaiset ihmiset käyttävät psykedeelejä. Psyslin tavoitteena on lisätä tietämystä psykedeelien käytön moninaisuudesta, ja auttaa hahmottamaan sitä osana historiallista jatkumoa.

Julkisessa keskustelussa psykedeelejä on alettu käsitellä selkeästi aiempaa suopeammin. Niin yksilöiden kertomukset kuin tieteellinen tutkimuskin viittaavat siihen, että vastuullisella psykedeelien käytöllä voi olla myönteisiä ja kauaskantoisia vaikutuksia yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin. Psykedeelien käyttöön liittyy kuitenkin myös riskejä, joista aihepiiristä kiinnostuneiden on syytä olla tietoisia. 

Koska psykedeelit ovat useimmissa käyttöyhteyksissä laittomia, monet salaavat käyttönsä ja usein pelkän kiinnostuksensakin. Tuomituksi, leimatuksi tai hylätyksi joutumisen pelosta johtuen psykedeelien käytöstä puhuminen esimerkiksi perheenjäsenten, ystävien tai ammatti-ihmisten kanssa voi olla vaikeaa. Ihmiset pelkäävät myös yhteiskunnan tuen ulkopuolelle jäämistä, kotietsintää ja hankaluuksia koulussa tai työpaikalla. Mitä paremmin psykedeelien vaikutuksia ja käytön syitä ymmärretään, sitä rakentavammin niitä käyttäviin voidaan suhtautua.

Monet kertovat psykedeelikokemustensa lukeutuvan elämänsä vaikuttavimpien kokemusten joukkoon. Kuulemme merkittävistä muutoksista suhteessa omaan elämään, kanssaihmisiin ja ympäristöön. Psykedeelikokemusten esiin nostamien asioiden käsittely voi kuitenkin olla haastavaa, mistä johtuen on olemassa selvä tarve sellaisille ympäristöille ja tukiverkostoille, jotka auttavat tällaisten kokemusten käsittelyssä.

Siinä missä monet psykedeelien käyttäjät pelkäävät puhua kokemuksistaan läheisilleen, monet kertovat myös, että avoin keskustelu aihepiiristä perheenjäsenen tai ystävän kanssa on ollut arvokas ja parantava kokemus. Haluamme rohkaista ihmisiä keskinäiseen avoimuuteen ja kohtaamiseen, ja siten edistää vastuullista suhdetta psykedeeleihin niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla.

Yhteiskuntamme suhde psykedeeleihin on ristiriitainen. Psykedeelien käyttö yleistyy, mutta aiheesta voi edelleen olla vaikea puhua. Psysli on olemassa, koska on keskustelun aika. On aika ottaa yhdessä vastuuta siitä tosiasiasta, että psykedeelejä käytetään.

Haluatko osallistua? Liity jäseneksi.

 
 

Psykedeelisen sivistyksen liitto ry

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Psykedeelisen sivistyksen liitto ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi.

2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää yksilöiden ja yhteiskunnan vastuullista suhtautumista psykedeeleihin. Yhdistys tukee sellaisia käytäntöjä, jotka vähentävät psykedeelien käyttöön liittyviä haittoja ja lisäävät yleistä hyvinvointia.

Psykedeeleillä tarkoitetaan psilosybiinisieniä, LSD:tä, ayahuascaa ja MDMA:ta, sekä vaikutuksiltaan niihin vertautuvia yhdisteitä.
Tarkoituksensa edistämiseksi yhdistys harjoittaa tiedotus-, julkaisu- ja tukitoimintaa. Toiminnassaan yhdistys hyödyntää sekä tieteellistä näyttöä että eri kulttuurien tietoperinteitä. Yhdistys voi järjestää esimerkiksi koulutus-, keskustelu- ja luentotapahtumia, elokuvanäytöksiä, työpajoja ja taidenäyttelyitä. Yhdistys voi tuottaa ja kääntää aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta, elokuvia ja muuta mediaa. 

Toiminnan kohde- ja viiteryhmiä ovat psykedeeleistä omakohtaisesti, ammatillisesti tai muilla tavoin kiinnostuneet yksilöt ja organisaatiot. Yhdistys tekee yhteistyötä muiden, esimerkiksi päihde- ja mielenterveystyötä tekevien yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi omistaa kiinteistöjä, arvopapereita ja irtainta omaisuutta, ja vastaanottaa toimintansa tukemiseksi lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja, sekä järjestää rahankeräyksiä, myyjäisiä ja arpajaisia näihin asianmukaiset luvat saatuaan.

3. Jäsenet

Yhdistyksen jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä tai kannattajajäseniä. Varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa luonnollinen henkilö ja kannattajajäseneksi luonnollinen tai juridinen henkilö. Päätöksen yhdistyksen jäseneksi ottamisesta tekee hallitus. Varsinaisten jäsenten ja kannattajajäsenten jäsenmaksu määrätään yhdistyksen vuosikokouksessa. 

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai puheenjohtajalle, tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen ei ole maksanut jäsenmaksuaan kahtena perättäisenä tilikautena. Yhdistyksestä voidaan erottaa esimerkiksi henkilö, jonka katsotaan toiminnallaan vahingoittaneen yhdistystä tai sen sääntöjen mukaista tarkoitusta. Erottamispäätökseen tarvitaan kaksi kolmasosaa (2/3) asiaa käsittelevän kokouksen äänistä. 

Läsnäolevilla varsinaisilla jäsenillä on oikeus osallistua yhdistyksen asioita koskevaan päätöksentekoon. Kannattajajäsenillä on puhe- ja esitysoikeus, mutta ei äänioikeutta.

4. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2–8 muuta varsinaista jäsentä sekä 0–9 varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi (1) vuosi. Hallitus nimeää keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä valitsee tarvittaessa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa, tai kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

5. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen voi kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kukin yksin. Hallitus voi antaa hallituksen jäsenelle oikeuden kirjoittaa järjestön nimi.

6. Yhdistyksen tilikausi ja tilin- tai toiminnantarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös tarvittavine liitteineen on toimitettava tilin- tai toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Tarkastajien tulee antaa hallitukselle lausuntonsa viimeistään kahta (2) viikkoa ennen vuosikokousta.

7. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi–toukokuussa ja syyskokous syys–joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Yhdistyksen kokouksissa jokaisella jäsenellä on yksi (1) ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

8. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallitus kutsuu yhdistyksen kokouksen koolle. Kokouksesta ilmoitetaan yhdistyksen jäsenille viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta joko tietoliikenneyhteyksiä käyttäen tai kirjeitse.

9. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa tai yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta vaatii vähintään kolme neljäsosaa (3/4) yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa (2) peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään kolmekymmentä (30) päivää, ja siihen vaaditaan kummassakin kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Kokouskutsussa tulee mainita, että kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista tai yhdistyksen purkamista. 

Jos yhdistys puretaan, sen varat käytetään yhdistyksen tarkoitusta vastaavaan toimintaan viimeisen yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

 

Ota vastuu omasta päästä

Väinämöisen_lähto.jpg